Kuunokka

Taas voi sanoa, ettei ollut mitään erityisempää shetlanninponi mentävää aukkoa Kuunokan katraassa, ei sitten mitenkään päin. Ainakaan oriin. Tintille oli kuitenkin haaveiltu varsasta jo pitkään, kirjaimellisesti vuosia, se kun lähinnä vain kasvatteli mahaansa ja näytti nätiltä. Sopivaa oria ei vain ollut löytynyt, jos nyt sitä oltiin kauhean aktiivisesti koskaan etsittykään. Tintti siis uhkasi niin ikään jäädä vanhaksi piiaksi.

Sitten vastaan tuli Mangon Purple Waters. Se kolahti ja kovaa. Hyvärunkoinen ja vaativaa kilpaillut poni herätti heti ensimmäisenä sen ajatuksen, että tässä oli Tintin ori. Homma oli ihan selkeä. Tintti tekikin kivan varsan, ei ihan odotetunlaisen, sellaisen pellavakarvaisen pienen dramaqueenin jonka kanssa luultavasti itkisi ja parkuisi itsekukin tulevina vuosina, mutta muuten ihan mukavan.