RB

Päiväkirja

Moni varmasti sanoo, että minä ja Kiira emme ole ikinä tulleet toimeen. Niin käy joskus kun on kaksi ihmistä jotka ovat intohimoisia saman asian suhteen ja meillä se asia on new forestin ponit. Voinen siis todeta, etten vallan hyppinyt riemusta kun kuulin, että meidän englantilaiseen tammaamme Meliin oltiin päätetty laittaa jonkin suomalaisen oriin siementä. Minun täytyi tietenkin luottaa Chastityn arviointikykyyn; hän itse oli nähnyt oriin ja muutakin kyseisen tallin eläimistöä, päätös oli periaatteessa jo tehty.

Mel alkoi varsoa kevätmyrskyn aikaan. Sähköt olivat poikki puolessa maakuntaa ja aamuinen työmatkani koostui muun muassa kaatuneista puista, irtirepeytyneistä oksista ja tuulen levittelemistä esineistä. Joku oli ruokkinut ponit, koska hämärän tallin äänimaailman täytti hiljainen rouskutus, joten se oli minun tehtävälistaltani pois. Siispä etenin tarkastamaan varsomiskarsinat ennen kuin alkaisin kantamaan heinää tarhoihin. Mel aterioi karsinassaan tyytyväisenä. Pahnoilla sen vieressä makasivat tyttö ja tämän sylissä varsa.

Jenny ja Storm ovat erottamattomat, mutta myös koko tallin muu henkilökunta minut mukaan lukien olemme olleet niistä ensipäivistä lähtien aivan rakastuneita tähän oriin. En aio muuttaa mielipidettäni siitä, onko ulkolaisen oriin käyttäminen viisasta vai ei, mutta tässä kohtaa asiasta syntyi jotain hienoa ja kaunista, jonka kehityskaarta en millään jaksaisi odottaa.