Kuunokka

★ ★ KTK-III KEV-I

A Hobbit In Headlights

	Rotu, skp	Suomalainen puoliverinen, ori
	Väri, korkeus	Musta (aa EE), 159cm
	Syntymäaika	28.03.2020 FI
	Rekisterinro	VH20-031-0068
	Kasvattaja	Kuunokka
	Omistaja	Kuunokka (VRL-09334)
	Koulutus	Kenttäpainotus

Ihmisen pennuista sanotaan usein, että rauhallisesta lapsesta kasvaa haastava teini ja päinvastoin. Hobitin kohdalla tämä teoria tuntui myöskin pitävän paikkansa. Teininäkin kyllä haastetta ja haistattelua vielä ilmenee, mutta jollakin ihmeen keinolla tästä elikosta kasvoi järkevä aikuinen. Koskaanikinä mikään eläin ei varmaankaan ole uhannut mua väkivallalla niin paljon kuin kuin tämä varsana eikä yksikään ole myöskään saanut uhkauksiaan läpi niin usein kuin Hobitti. Siispä kukaan ei voisi olla hämmästyneempi kuin minä kun pikkumustasta muovautuukin yksi lempihevosistani.

Kukaan ei voine väittää Hobittia läpihuutojutuksi. Edelleen se kyllä käyttää ihmisen heikkoutta hyväkseen ja tekee mitä tahtoo jos sellaiselle avautuu mahdollisuus, mutta milläänlailla vaarallinen ori ei ole. Se erimerkiksi nauttii rapsutuksista ja hoitotoimenpiteistä aivan ylettömästi (en tiedä missä vaiheessa tämä tapahtui, varsana tuli kyllä aivan taatusti hammasta, kaviota ja muita teräaseita). Vieraissa paikoissa käytös on melko kuumapäistä eivätkä eläinlääkärit ja kengittäjät ole pikkumustan ylimpiä ystäviä, mutta muuten Hobitti käyttäytyy arkielämässään sangen tyynesti ja suhtautuu ihmisiin kokeilevalla kunnioituksella.

Hobitin kanssa työskentely on sellaista, että paljon saa töitä tehdä, ja tietää jälkeenpäin tehneensä. Tämän kanssa "pelkkä hömpöttelykin" on työtä, koska pikkumusta kuumuu nollasta sataan aika äkkiä ja sitten vaaditaankin monenlaisia oikaisutoimenpiteitä saada se kuumuus suunnattua oikeaan asiaan. Liikkuminen oriilla on periaatteessa vaivatonta ja ketterää, mutta kokoaminen on ikuinen tasapainottelu siitä mennäänkö överiksi vai ollaanko levällään kuin jokisen eväät. Esteillä ketteryys ja hyppyhalukkuus ovat eduksi, mutta laukan säätely on pahimmillaan ihan perseestä. Sitä hyppyhalua kun tuntuu joskus olevan liikaakin ja silloinkos tekis mieli mennä kovaa ja korkealta, tai vaikka läpi. Noin summattuna Hobitti on siitä hyvä kenttäratsu, että se on tasaisen osaava niin koulussa kuin esteilläkin (eivätkä maasto-osuudet tuota liian suuria ongelmia), mutta yhtälailla sillä on heikkouksia joiden vuoksi työskentely tämän oriin kanssa ei koskaan ole helppoa.

Sukutaulu

isä Brokeback Wundermordor HANN rn 165cm, KTK-II ERJ-II	ii. Wunderstern HANN rn 163cm, KTK-II	iii. Wunderfisch HANN rn 163cm
		iie. Ara Kay HANN prt 160cm, KTK-III
	ie. Molly the Murderer HANN rn 166cm, KTK-II	iei. Norragon HANN trn 168cm, ERJ-II YLA2
		iee. Murder of Crows HANN klm 163cm
emä Sugarcuff Valkyrie FWB trn 167cm, KTK-III	ei. Røkr Prime NWB rn 168cm, KERJ-I	eii. Ørnulf Ørn NWB rn 168cm, KTK-III
		eie. Ragnarok Rinna NWB mkm 167cm, KERJ-I ERJ-I
	ee. Pour Some Sugar On Me STC KWPN rn 164cm, KTK-III VIR MVA Ch KERJ-III ERJ-II	eei. Vincente KWPN m 167cm
		eee. Love Bites HANN rn 162cm
Isälinja: Wunderfisch (3) Emälinja: Love Bites (3)

rotu	varsan nimi	syntynyt	isä / emä	meriitit
Ei jälkeläisiä

Kilpailumenestys

koulu	esteet	kenttä	valjakko
vaativa B ei kilpaile	110 cm ei kilpaile	CIC2 6 / 5   ( 2433.2p. )	- ei kilpaile
Virtuaalinen näyttelyjaos		Virtuaaliset shownäyttelyt
ei näyttelymenestystä		ei näyttelymenestystä

pvm	maa	kilpailu & ratsastaja	luokka	sija
01.05.2022		Kuuvuoren Malja S. Malvalehto	CIC2	8/20	60,022vp
04.05.2022		Hannaby Hanami Week S. Malvalehto	CIC2	19/35	47,6vp
22.08.2021		Kalla Cup S. Malvalehto	CIC2	17/33	41,3vp
31.12.2022		KERJ Cup S. Malvalehto	CIC2	7/49
31.03.2023		KERJ Cup S. Malvalehto	CIC2	5/33
10.05.2023		Hannaby Hanami Week S. Malvalehto	CIC2	24/36	43,3vp

Päiväkirjat

Monta asiaa tapahtui samaan aikaan. Gerardo oli ihan "koulu sitä ja koulu tätä". Musta tuntui, ettei mun ura edennyt (mikään niistä). Ihan liian moni hevonen oli tavalla tai toisella vikainen. Kun tuli Ruffin vuoro laittaa jalkojaan remonttiin, totesin, että jos nyt tamman loman kunniaksi laitetaan sille pulla uuniin. Varsan pitäisi olla kaikella tavalla kauniimpi, tasokkaampi ja parempi kuin emänsä. Ruffia kun katsoi niin paljoa ei kyllä vaadittukaan.

"Hyvä estesuku menee tossa kyllä ihan hukkaan," totesi Sylvi kun purnasin asiaani sille.
"No mä nyt en haluukkaan estehevosta. Mä haluun kenttähevosen. Ja sen takia mä Mortin alunperin ostinkin; tuomaan mun kenttähevosiin asioita joita niistä puuttuu." Ruffista puuttui kyllä miljoona eri asiaa, mutta sillä oli tosi hyvä suku, joten en aikonu laittaa rukkasia naulaan vielä sen suhteen.

Melkein vuosi myöhemmin mua tuijotti karsinassa varsa; musta, pienikokoinen orivarsa, joka oli just yrittäny haukata palan mun käsivarresta. Se, mikä oli alkanut riemulla ja kuta kuinkin lausahduksella "vvvooi, kato tota tähtee, se näyttää ihan black beautylta", oli reilussa kuukaudessa muuttunut epätoivoa ja epäluottamusta henkivään ilmapiiriin.

Gee kehui varsaa. Sillä oli hienot liikkeet - ei yhtä hienot kuin isällänsä, mutta hienot kuitenkin. Leksa sanoi, että siitä tulis ainakin nätimpi kuin Ruffista, mutta kuten jo todettu, siihen nyt ei paljoa vaadittu. Enna sentään oli suurinpiirtein yhtä mieltä mun kanssa; paholaisen ilmentymä, Luciferin jälkeläinen suoraan sieltä missä neitsyet itkevät verta ja enkelinsiipiä grillataan bbq-bileissä. Mutta mähän olinkin halunnut vain "kauniimpaa, tasokkaampaa ja parempaa kuin emänsä", joten voi kai sanoa, että sain mitä pyysin.