Kuunokka

★ ★ ★ KTK-III KERJ-II

Nox Once In A Faeriemoon

	Rotu, skp	Hannover, tamma
	Väri, korkeus	Ruunikko (AA Ee), 164cm
	Syntymäaika	31.08.2019 FI
	Rekisterinro	VH19-031-0299
	Kasvattaja	Kuunokka
	Omistaja	Kuunokka (VRL-09334)
	Koulutus	Kenttäpainotus

Yksinkertainen, hidas, tyhmä - tällaisia termejä esiintyy usein samassa lauseessa Innan kanssa. Itse sanoisin, että on niitä typerämpiäkin hevosia nähty, esimerkiksi nyt Innan emä Mäntti. Sieltä kai se vähempijärkisyys periytyykin, isä kun on tosiaan täydellinen, upein ja paras. Inna ei edusta noita termejä, mutta se on ihan hyvä, kaikin puolin, olkoonkin putkiaivo.

Tämän hevosen käsittelemiseen ei tarvitse ruudinkeksijää, Inna kun on melko suoraviivainen ja simppeli. Se ei oikuttele ja on melko rennon rauhallinen. Toisaalta tamma ei tunnu ihan aina ymmärtävän mitä siltä vaaditaan, ainakaan jos vaaditaan jotain uutta. Inna on vähän sellainen, että se osaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja jos se keskittyy johonkin muuhun, saattaa tamma unohtaa esimerkiksi, että joku hoitajantyyppinenkin on olemassa ja kävellä vahingossa päälle. Toisaalta Inna on niin kiltti, että melko saletisti aina kun sen kanssa jotakin tapahtuu, on se tapahtunut vahingossa.

Inna on kaikista (älyllisistä ja motorisista) puutteistaan huolimatta yllättävän taitava ratsu. Ei sen kanssa helpolla pääse, ei todellakaan, ellei sitten halua vain hömpötellä eteenpäin tätityylillä. Toisaalta kun Innalta osaa tarpeeksi kärsivällisesti ja tarpeeksi selkeästi pyytää asioita, niin kyllä se ne osaa tehdä, ellei nyt jotain ihan kerrassaan erikoista satu sillä hetkellä näkökenttään.

Olkoonkin tyhmä, niin oikealla ratsastajalla Innasta saa irti vaikka ja mitä! Se on osaava ja kaunisliikkeinen kouluratsu, mutta hyppää myös erittäin tyylipuhtaasti kun askelkuviot vain menevät oikein. Maastoesteillä Innan kanssa saa jännittää ihan syystäkin, mutta sielläkin se onnistuu, hyvänä päivänä, ja jos ei onnistu niin ensi kerralla sitten.

Sukutaulu

isä Don Rostojev HANN rn 170cm, KTK-II Ch ERJ-I	ii. Don Rostov HANN trn 172cm, EVM	iii. Don Robe
		iie. Vanity
	ie. Zidane HANN tprn 167cm, EVM	iei. Zeppelin
		iee. Bizarre
emä Once in a Blue Moon HANN rn 163cm, KTK-III KERJ-II	ei. Obsidian Ever After HANN m 164cm, EVM	eii. Obsidianist
		eie. Schloss Remi
	ee. Bad Moon Rising HANN rn 167cm, EVM	eei. Babadook xx
		eee. Bärbel
Isälinja: Don Rostojev (1) Emälinja: Once in a Blue Moon (1)

rotu	varsan nimi	syntynyt	isä / emä	meriitit
fwb	Nox Once In A Fairytale Land	s. 01.09.2023	Nox Anânêl	-
fwb	Nox Once In A Faeriedream	s. 01.09.2023	Nox Anânêl	-
hann	Nox Rajnandgaon	s. 11.01.2023	Crane Rajasthan	-
fwb	Nox Once In A Blood Moon	s. 02.03.2022	Bloodthorn Hood	EV-III
hann	Nox Slytherino	s. 09.12.2021	Serpentspire PB	KV-II
fwb	Nox Winterfaerie	s. 27.09.2021	Hoarfrost Hood	-

Kilpailumenestys

koulu	esteet	kenttä	valjakko
vaativa B ei kilpaile	130 cm 38 / 40 kpl	CIC3 7 / 6   ( 3686.58p. )	- ei kilpaile
Virtuaalinen näyttelyjaos		Virtuaaliset shownäyttelyt
ei näyttelymenestystä		ei näyttelymenestystä

pvm	maa	jaos & ratsastaja	luokka	sija
13.09.2020		ERJ Elsi Harju	130 cm	1/25
18.09.2020		ERJ Elsi Harju	130 cm	3/25
19.09.2020		ERJ Elsi Harju	130 cm	3/25
01.12.2020		ERJ Elsi Harju	130 cm	5/28
03.12.2020		ERJ Elsi Harju	130 cm	2/28
08.12.2020		ERJ Elsi Harju	130 cm	3/28
10.12.2020		ERJ Elsi Harju	130 cm	1/28
21.08.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	2/31
25.08.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	4/31
30.08.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	1/31
13.10.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	3/33
14.10.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	2/33
15.10.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	1/33
13.10.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	1/23
15.10.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	3/23
16.10.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	3/23
16.10.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	1/23
17.10.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	3/23
18.10.2021		ERJ Elsi Harju	130 cm	1/23
31.10.2021		ERJ Cup Elsi Harju	130 cm	5/84
03.01.2022		ERJ Elsi Harju	130 cm	4/34
15.04.2022		ERJ Serena Malvalehto	120 cm	4/30
16.04.2022		ERJ Serena Malvalehto	120 cm	5/30
18.04.2022		ERJ Serena Malvalehto	120 cm	4/30
20.04.2022		ERJ Serena Malvalehto	120 cm	4/30
11.04.2022		ERJ Miska Hoffrén	120 cm	2/31
16.04.2022		ERJ Miska Hoffrén	120 cm	4/31
19.04.2022		ERJ Miska Hoffrén	120 cm	3/31
20.04.2022		ERJ Miska Hoffrén	120 cm	4/31
30.04.2022		ERJ Cup Miska Hoffrén	130 cm	8/77
22.07.2022		ERJ Miska Hoffrén	130 cm	1/30
25.07.2022		ERJ Miska Hoffrén	130 cm	5/30
25.07.2022		ERJ Miska Hoffrén	130 cm	5/30
26.07.2022		ERJ Miska Hoffrén	130 cm	5/30
27.07.2022		ERJ Miska Hoffrén	130 cm	3/30
28.07.2022		ERJ Miska Hoffrén	130 cm	1/30
29.07.2022		ERJ Miska Hoffrén	130 cm	4/30
12.11.2022		ERJ M. Hoffrén	130cm	4/38
22.08.2021		Kalla Cup Miska Hoffrén	CIC3	4/32

Päiväkirjat

“Miska hei, eikö toi jo ala riittää tälle päivää?”, huutelin kentän aitaan nojaillen, kaljakin oli jo kädessä. Inna ja Miska eivät olleet täydellinen pari, mutta tarpeeksi hyvä. Toisaalta ilman niin päättäväistä ja vaativaa ratsastajaa kuin Miska ei Inna olisi varmaankaan koskaan edennyt näin pitkälle, joten siinä mielessä match oli osuva. Kolikon kääntöpuolena Miska turhautui Innaan melko nopeasti; äijjä tykkäsi haasteista, ja se oli ehkä ainoa asia joka Miskaa Innan selässä piti, mutta kyllähän me Miron kanssa monesti naureskelimme Miskan hermoille, jotka olivat tämän tamman kanssa aivan äärirajoilla. Ei sillä, että mies olisi sitä hevosiin ikinä purkanut, mutta esimerkiksi kunnon valmennuksen jälkeen saattoi monesti odottaa kevyttä ovien paiskomista ja tavaroiden nakkelua. Inna meni Miskalla tunteisiin, mutta toisaalta mies myös silminnähden nautti tamman kanssa onnistumisesta.

Jos miettii meidän kokoonpanoa Kalla Cupin kenttärientoihin, ei Inna ollut hevosista ainakaan se, jonka varaan ladattiin paljoakaan odotuksia. Sen tiesi jopa ratsastajana keikkuva Miska startatessaan CIC3 luokassa kahdella hevosella; Innan kanssa käytiin lähinnä harrastelemassa kilpailuja, Drogon oli se johon saattoi luottaa. Niinhän ne taisivat Inna-Miska kaksikon viimeisimmät treenitkin mennä, että Miska poistui paikalta savu korvista nousten, ja sekin oli ihan hyvä syy ajatella, ettei ainakaan tälle ratsukolle sitä mainetta ja mammonaa välttämättä olisi odotettavissa.

Mulla oli tietysti monta rautaa tulessa kun yritin mahdollisuuksien mukaan seurata muiden meidän tallilaisten koettelemuksia samalla kun oli omatkin ratsut hoidettavana. Ainakin tällaiselle lähes täysin organisointikyvyttömälle ihmisille tilanne tuotti välillä lievää kiroilua ja useita juoksuaskeleita, ja ranteessa mukana roikkuva älykello huusi hoosiannaa stressitasojen noustessa. Ilmeeni oli varmasti vähintäänkin epäuskoinen kun Gerardo kävi huikkaamassa mulle, että Miska ja Inna olivat saaneet tosi hyvät prosentit koulukokeesta, tammalla kun se sileällä tepastelu ei todellakaan ollut vahvinta osaamista eikä kuulunut Miskankaan lempilajeihin.

Olin äärimmäisen tyytyväinen kun pääsin seuraamaan Miskan suoriutumista maastokokeissa. Siinä alkoi olla jo pienesti uskoa tammankin suhteen kun niin sanotusti vaikein oli takana. Tietenkin Innan kohdalla saattoi radalla sattua ja tapahtua mitä vaan, riippuen ihan päivästä ja kuun asennosta, mutta kyllä siihen luottoa löytyi enemmän juuri maasto- ja estekokeissa kuin kouluradalla. Tällä kertaa katastrofeja ei tapahtunut, suoritus oli vain hitusen liian hidas. Miska tosin sanoi, että oli jarrutellut tarkoituksella, ihan juurikin siksi, ettei hyvä alku kaatuisi, noh, esimerkiksi kaatumiseen. Innan bravuuri olivat rataesteet ja mies aikoi lyödä niihin kaikki jäljellä olevat paukut.

Ehkä siinä olisi sitten voinut olla paremman harkinnan paikka, sunnuntai ei nimittäin ollut Innalle sitten ollenkaan hyvä päivä ja Miska sai vääntää sen kanssa silminnähden jo lämmittelyssä. Käydessämme rataa suorituksen jälkeen Miska totesi, että "se oli se **tun sateenkaariviritys". Ilmeisesti kyseinen este - jonka itse olin vakaasti aikonut viedä mukanani kotiin - oli uhannut Innan henkeä ja tamma oli mulkoillut sitä jokaisen ohituksen yhteydessä. Miska olikin pitänyt pienenä ihmeenä sitä, että este itsessään oli ylipäätään ylittynyt melko luontevasti.

Olkoonkin sitten niin, että sateenkaaret ja yksisarviset eivät Innan pirtaan sovi, oli meidän katastrofiponin tulos kokonaiskilpailussa upea 4. sija ja ainoa sijoitus koko poppoosta! Ja sitä ei nimittäin kukaan lähtötilanteessa olisi uskonut.

Aina joskus syntyy semmosia hevosia jotka ei oo ihan sitä mitä haettiin. Toisille niin käy useammin, toisille harvemmin - mulle? Melko usein.

Ehkä se johtu siitä, että koko alkuperäinen asetelma oli ihan väärä varsojen suunnittelemiseen. Me haluttiin vähän juhlistaa meidän uutta puutarhaa ja siinä sitten Sylvin kanssa keskustelu karkasi meidän molempien lemppari aiheeseen; varsoihin! Ja kun vauvahevosista puhuu niin niitähän pitää sitten myöskin saada.

Mä en varmaan ois ikinä saanu anteeksi Sylviltä jos en ois ottanu Don Rostojevistä varsaa, se kun on ihkuin, pihkuin, ubein ja superein hevonen mitä maa päällään kantaa. Mulla oli vaan ongelma; mihin mä sen yhdistän?! Mulla ei ollu sopivan hienoja tammoja oriille joka oli täydellinen. Siispä mä päätin tehdä juuri kuten kaikissa kasvattajan oppaissa, kursseissa ja maalaisjärjen lakikirjassakin sanotaan, eli valita ybersuperhuipulle sen toisen ääripään. Eihän hyvästä ja huonosta kuulemma tule keskivertoa kuin tuurilla, mutta mä tunsin itseni onnekkaaksi ja olin päättänyt, että nyt tulee; Mäntti toimittakoon Mrs. Rostojevin virkaa.

Sanoisin, että Inna on varsin onnistunut yritys, oikeastaan aika hyväkin. Siis oisinhan mä suonu, että siitä tulis kauniimpi ja viisaampi, ja ori, mutta Mäntin tyttäreksi se on oikeinkin näpsäkkä peli. Myönnetään, ei siitä varmaan kovin hienoa ja menestyksekästä hevosta kasva, mutta on sitä joskus kasvatettu paskempiakin varsoja. Ja tämä sitten täysin meikäläisen suusta - Gerardolla on oikeus eriävään mielipiteeseen eikä se oo ainakaan yhtään positiivisempi.