& Neifion Welsh RUSH6796
virtuaalitalli / virtuaalihevonen
© Pixabay & Vecteezy,
scirlin

“Don't worry, Susie; he has a nice life. He's trapped in a perfect world.” - Alice Sebold

Mo Duinne

KTK-III

welsh B, ori
16.03.2020 GB   8-vuotias
VH20-022-0047
mustanvoikonkimo (aa Ee nCr Gg), 135cm

kasv. Mo Maisson Welsh
om. Rushock Bog (VRL-09334)

helppo C   80 cm
Mo Mercury
W mkm 129cm
evm
ii. Evansborough Mercurus
ie. Princess '69
Moon On Moon
W bec 134cm
evm
ei. Cry A Wolf
ee. Hemlockhill Snow White



Dun on vastakohtien hevonen. Se on todella herkkä, mutta myös erittäin rauhallinen - tai parempi termi voisi olla rauhaa rakastava. Hankalissa tilanteissa ponilla ilmenee erilaisia maneereja joilla se pyrkii tyynnyttämään itseään, ja herkästi myös arjessa se stressaantuessaan turvautuu huonoihinkin tallitapoihin ja vaatii näin tarkat omat rutiininsa ja sopivasti aktivointia. Ihmisistä Dun pitää, mutta on varsinkin alkuun hieman ujo ja epävarma. Se on myös melko häiriö herkkä ja hidas palautumaan jännittävistä tilanteista, joten rutiineissa pysyminen ja ennakointi on oriin kanssa avain kaikin puolin mukavaan arkeen.

Helposti säädeltävä laukka ja kaunis hyppytyyli tekevät Dunista mainion esteponin. Etenkin erikoisesteillä se kuitenkin vaatii paljon rohkaisua, mieluiten tutun luottokuskin muodossa, sekä aktiivista ratsastusta hyvällä lähestymisellä uskaltaakseen ylittää jännittävämmätkin viritykset. Apujen suhteen ori on myös tarkka ja vaatii hyvin pehmeää kättä ja istuntaa sekä selkeyttä, muutoin Dun kyllä mieluummin erkaantuu ratsastajastaan kuin sietäisi mielestään liian kovaa kohtelua.

s. 15.02.2024wBo.Illerwood Ifrinnei meriittejä
s. 07.09.2022rpt.Elven Petit Lemoniaei meriittejä
s. 19.04.2022wBo.Tirion LegendPSB-III VSN- HCh ERJ-II VWY-II
Kilpailee esteratsastuksessa.

ERJ   tasolla 2 / 1
Arvokilpailut ja cupit
ei tuloksia

Päiväkirja

259 sanaa, kirjoittanut VRL-09334

"Chastity wait for meeeeeee!!!"

Äkillinen huuto sai Chastityn säpsähtämään, samoin kuin mustan ponin hänen allaan. Vasta nyt kun Eärendilin kavioiden tasainen tömähtely nummipolulla oli lakannut, tajusi nainen kuulevansa toiset, huomattavasti taajempaan tikittäen lähestyvät askeleet. Kääntyessään Eärendilin satulattomassa selässä hän näki kiireisellä ravilla lähestyvän kimon ponin - joka parhaillaan karkasi laukalle - ja tämän selässä keikkuvan nuoren, punatukkaisen tytön. Kapea juova ilmestyi Chastityn kulmien väliin; hän olisi mieluiten ratsastanut tänään yksin eikä vilkkaan lapsen seura varsinkaan kuulunut ajatukseen rentouttavasta nummiretkestä.

Tentattuaan (niin kärsivällisesti kuin ikinä pystyi) Ellieltä mitä tämä luuli tekevänsä, missä tytön veli oli (kaksoset harvoin erkanivat toisistaan) ja miksi ihmeessä hän oli ottanut maastoon juuri hermostuneen ja herkkäpäisen Dunin, jatkoi kaksikko matkaansa niin ikään yhteisymmärryksessä. Matka saisi jäädä suunniteltua lyhyemmäksi, koska tuulisille ylängöille Chastity ei halunnut tyttöä poneineen viedä, Dun oli siihen touhuun aivan liian herkästi syttyvä. Olisi parasta oikaista niittyjen poikki alas metsään.

Noin muuten päivä oli ihanteellinen ulkoiluun. Pilvinen taivas ei uhkaillut sadepisaroilla, kevyt tuuli oli lempeä ja lämmin ja puro antoi solinallaan pirteän säestyksen ponien kavioiden hennolle kuminalle. Eärendil kulki rentona ja pitkänä, ja tuntui läsnäolollaan rauhoittavan myös pienempää oria. Tosin Chastity tiesi, että yksikin äkillinen ääni tai tapahtuma voisi saada Dunin sinkoamaan taivaanrantaan. Eikä hän Ellien ratsastustaitoja epäillyt, mutta eipä myöskään kaivannut ylimääräistä ohjelmanumeroa muuten rauhalliseen retkeen.

Lopulta matka laakson pieniä metsäpolkuja hyödyntäen sujui mallikkaasti. Dun oli valppaana, mutta hallinnassa ja vaikuttikin, että rauhallisen Eärendilin rentous sai nuoremmankin oriin suhtautumaan ympäristön ääniin maltillisemmin. Ja mikä parasta, myös Ellie oli muutamaa huomiota lukuunottamatta sangen hiljaa ja tuntui tätinsä tavoin nautiskelevan luonnon tarjoamasta rauhasta ponitallin kiireisen arjen jälkeen.