RB

Päiväkirja

Moni varmasti sanoo, että minä ja Kiira emme ole ikinä tulleet toimeen. Niin käy joskus kun on kaksi ihmistä jotka ovat intohimoisia saman asian suhteen ja meillä se asia on new forestin ponit. Voinen siis todeta, etten vallan hyppinyt riemusta kun kuulin, että meidän englantilaiseen tammaamme Meliin oltiin päätetty laittaa jonkin suomalaisen oriin siementä. Suomalaisen?! Mikä järki oli rahdata yhtään mitään niinkin kaukaa kun asuimme rodun alkuperämaassa ja täältä kyllä laatuoriita löytyi pilvin pimein? Minun täytyi tietenkin luottaa Chastityn arviointikykyyn; hän itse oli nähnyt oriin ja muutakin kyseisen tallin eläimistöä, päätös oli periaatteessa jo tehty.

Mel alkoi varsoa kevätmyrskyn aikaan. Sähköt olivat poikki puolessa maakuntaa ja aamuinen työmatkani koostui muun muassa kaatuneista puista, irtirepeytyneistä oksista ja tuulen levittelemistä esineistä. Joku oli ruokkinut ponit, koska hämärän tallin äänimaailman täytti hiljainen rouskutus, joten se oli minun tehtävälistaltani pois. Siispä etenin tarkastamaan varsomiskarsinat ennen kuin alkaisin kantamaan heinää tarhoihin. Mel aterioi karsinassaan tyytyväisenä. Pahnoilla sen vieressä makasivat tyttö ja tämän sylissä varsa.

Jenny ja Storm ovat erottamattomat, mutta myös koko tallin muu henkilökunta minut mukaan lukien olemme olleet niistä ensipäivistä lähtien aivan rakastuneita tähän oriin. En aio muuttaa mielipidettäni siitä, onko ulkolaisen oriin käyttäminen viisasta vai ei, mutta tässä kohtaa asiasta syntyi jotain hienoa ja kaunista, jonka kehityskaarta en millään jaksaisi odottaa.

Päiväkirja

Onko Stormista isäksi? Se kysymys oli toistuvasti noussut jalostussuunnitelmien lomassa esiin ja seikalle oli taatusti sekä kannattajansa että vastustajansakin. Itse kuuluin ehdottomasti kannattajiin, mutta toisaalta olin ehkä jäävi asian suhteen; tyttäreni piti Stormia kuin omaansa, kaksikko oli kuin samasta savesta valettu, ja halusin kiivaasti nähdä oriin jälkeläisten kukoistavan.

Oli minullakin ollut ne huonot hetkeni. Niitä tuli silloin kun Storm oli nuori ja sen epävarmuus läsnä liki päivittäin hyvin arkisissakin tilanteissa. Olin varmasti äänekkäimmin puolustamassa Stormia silloin kun sen myymistä ruunaksi pohdittiin, vaikka rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei se huono vaihtoehto olisi siihen aikaan ollut, niin huonoja olivat ponin päivät joskus, liian usein. Olisin minä sen ruunana huolinut, Jennyn poniksi.

Nyt kun Stormin jälkeläisiä katsoo en usko, että kukaan katuu sen oriina pitämistä. Kolme laadukasta ja ennen kaikkea hyväluonteista tammaa puhuvat puolestaan, sekä sen puolesta, että Stormia käytetään jatkossakin. Ehkä jo tänä vuonna saisimme lisää vipinää new forest -rintamalle ja sen myötä pieniä Stormin varsoja Bogin niityille leikkimään.