virtuaalitalli :: virtuaalihevonen
YHTEYS
ylläpitäjä Serena, VRL-09334
serenavirtuaali@gmail.com
SUOSITTELEMME
Routaruusu
Myrskylä
Vuorna
NIMI | Halavainen | REKISTERINUMERO | VH17-018-2119 |
ROTU,SKP | Suomenhevonen, ori | KASVATTAJA | Kyllikki Gustafsson |
SYNTYMÄAIKA | 25.01.2017 FI 8 vuotta | OMISTAJA | VRL-09334 |
VÄRI, SÄKÄ | Rautias, 160cm | KOULUTUS | Koulu (he A ; 70 cm) |
KTK-III SLA-II KRJ-II VSR B |
lainauss
Halavainen (joka joidenkin valopäiden suussa vääntyy myös Hallikaiseksi) on kiltti ori – vähän liiankin kiltti, mutta se nyt on sivuseikka. Kasvattajansa oli hyvin oikeassa siinä, ettei oriin kanssa pärjää kovuudella. Siinä ruumiillistuvat tossu ja lapanen ja kaikki muut typerät synonyymit sanoille ujo ja nöyrä. Eiväthän ne toki ihanteellisimpia piirteitä ole hevosessa, jonka kuuluisi jo sukupuolensa vuoksi omata edes vähän egoa, mutta Halavainen on myös niin sympaattinen otus, ettei siitä voi olla pitämättäkään. Halavaisen kanssa pärjää hyvin olemalla jämäkkä, rauhallinen ja hellä, ja siitä voikin saada mitä ihanimman hevoskaverin joka nauttii ihmisen kanssa puuhailusta. Tutusta, luotettavasta hoitajasta se imee itseensäkin itseluottamusta ja pääsee näyttämään parhaat puolensa, kun taas turhan dominoiva ihminen, joka ei kykene suitsimaan auktoriteettian tämän hevosen kanssa toimiessaan, saa riesoikseen säikyn, sulkeutuneen ja vastahakoisen oriin jonka kanssa arkisetkin asiat voivat tuntua hankalilta.
Jeilinvaarassa ei Halavaisen käsittelyn kanssa ole kuitenkaan ollut ongelmia vaikka sen karsinaan, oriin turvapaikkaan, onkin vierailta ihmisiltä yksiselitteisesti pääsy kielletty ja oveen on kiinnitetty vetoava ”Ethän huuda minulle” -lappu. Halavainen nauttii huomiosta, hoivasta, pitkistä harjaussessioista ja hieronnasta, ja on melkeinpä yhtäinnokas myös osoittamaan huolenpitoa takaisinpäinkin pehmeillä hörinöillä, puskemalla päätä kainaloon ja hamuamalla olkapäätä. Se on hyvin rauhallinen hevonen jonka kanssa arkiset askareet sujuvat jouhevasti ja lempi-ihmisiään se seuraisi vaikka maailman tappiin ilman minkään valtakunnan naruja palveluskoiramaisella mentaliteetilla. Myös vieraat paikat ja tilanteet sujuvat Halavaisen kanssa verrattain hyvin jos se vain saa tarvitsemaansa tukea ja turvaa käsittelijältään, tosin varautuminen siihen, että ori on herkillä ja voi säikkyä on silti kaiken a ja o.
Vaikka Halavainen onkin kapasiteetiltaan ehdottomasti kouluratsu, on se hevonen, joka oikean ratsastajan alla tekee melkeimpä mitä vaan yhtäläisellä innolla ja työmentaliteetilla. Ori on lähtöisin vahvoista koulusuvuista minkä huomaa myös välittömästi kun sille vain saa oikean vaihteen silmään. Se on tahdikas, joustava ja tasapainoinen liikkuja kaikissa askellajeissa, minkä lisäksi se sopivan ratsastajan kanssa tuntuu vastaavan apuihin melkeimpä pelkästä ajatuksesta. Halavaisen herkkyydellä on kuitenkin kääntöpuoli, se nimittäin vaatii myös ratsastajaltaan pehmeää otetta ja herkkyyttä omien, pientenkin eleiden suhteen, sillä tämä ratsu on myös äärettömän tehokas lukemaan niitä vääriäkin signaaleja.
Esteille ja maastoon Halavainen tarvitsee varman ratsastajan joka osaa oikeissa paikoissa lukea oriin epävarmuutta ja kannustaa sitä. Erityisesti erikoisemmat ja isommat esteet saavat Halavaisen jännittämään, ja vaikka se kyllä osaa ja pystyy, saattaa se turhan huolettoman kuskin kanssa vielä
viime kädessä jänistää ja livahta esteen sivusta. Perus maastolenkillä ori menee tavallisesti oikein mallikkaan rauhallisesti, mutta ratsastajan on paras pitää myös mielessään, että vaikkei Halavainen luotettavan ihmisen kanssa mitään täysimittaisia slaageja saakaan, saattaa se silti säpsyä ja
säikkyä erityisesti ääniä.
Kaskisaunion Gandalffi m 168,5cm, EVM |
ii. Welhoista Wiisain m 165cm |
ie. Kaskisaunion Kevät rn 168cm | |
Jalava rt 159cm, EVM |
ei. Metsänmahti rt 155cm |
ee. Ripaus prt 160cm |
Värigenetiikka AA ee. Voima, herkkyys, älykkyys. |
Hevosen RMP -arviointi. |
Lue lisää suvustaJos Gandalffin nimi ei soita mitään kelloja (enkä nyt puhu siitä harmaahapsisesta velhomiehestä), ei todennäköisesti ole seuraillut ainakaan suomenhevosten kouluskaboja. Kaskisaunion Gandalffi on iso (tarkalleen 168,5cm), komea ja musta - eli juuri sellainen mistä pidän, heh - ja pitänyt Suomen kouluratsastuspiirejä kauhun vallassa jo vuosia kenenkäs muunkaan kuin itsensä rouva Gustafssonin alla. Nyttemmin pappahevonen on jo eläkeläinen, mutta niin vetreä ja pöyhkeä kuin vain voi olla. Aina vaativa A -tasolla asti kilpaillut ori on tunnettu isoista, tasapainoisista ja puhtaista liikkeistään, sekä ilmiömäisestä esiintymiskarismastaan. Karismaa on puheiden mukaan ollut myös Gandalffin isällä ja Welhoista Wiisain oli kuulemma lyhyen kouluratsuna toimimisensa sivussa kiertänyt menestyksellä myös näyttelykehiä. Edesmennyt, 165 senttinen, myöskin mustanpuhuva ori aloitti kilparatsun uransa rytinällä ja voitokkaasti, mutta 7-vuotiaana tapahtunut onnettomuus johti aikaiseen eläköitymiseen ja jo parin vuoden sisään oriin lopettamiseen jota ennen sitä kuitenkin ehdittiin käyttää ahkerasti jalostuksessa. Kaskisaunion Kevät ei valtaosasta Halavaisen sukua poiketen ollut koulupainotteinen, vaikka etevä kouluratsu yhtä kaikki. Kevään vahvuus oli kenttäpuolella ja Kaskisaunion nykyisen emännän nuoruudessa ensimmäisenä vakavastiotettavana kilpahevosena siinä missä se oli myös tilan ensimmäisiä kasvatteja. Pääasiassa helppoa luokkaa startannut ruunikko tamma oli tasainen ja kestävä suorittaja, luonteeltaan räiskyvä ja tulinen, joka eittämättä oli perinyt ravitaustaiselta emältään vahvan kilpailuhengen. Jalava on poikansa tapaan myöskin Kyllikin omaa kasvatustyötä, edustanut hänen kanssaan koulukentillä va B tasolla saakka ja jatkanut sukuaan neljän varsan verran ennen harmillista menehtymistään rajuun ähkyyn. Kuulemma tamma oli luonteeltaan hyvin säyseä hevonen, tasaisenvarma suorittaja ja sisukas persoona, jolla riitti älyä ja kärsivällisyyttä hioa liikkeitä niin kauan, että ne saatiin oikein. Jalavaa ei voinut luonnehtia järin näyttäväksi tai kauniiksi tammaksi, mutta työskennellessään 159 senttisestä rautiaasta löytyi aina ihan uusi, tehokkaasti liikkuva ja ryhdikäs puoli. Emänemänisä Laupeutta (joka sekin oli ratsu, mutta kuskasi ruunaamisensa jälkeen lähinnä ratsastuskoululaisia) lukuun ottamatta ovat Jalavan puolen sukulaiset kaikki olleet kilpailevia ratsuja. Metsänmahti oli 155cm korkea rautias läsipää, joka ilmeisestä kisamenestyksestään ja raamikkaasta ulkonäöstään huolimatta oli hyvin vähänlaisesti jalostukseen käytetty ori. Se kilpaili he A tason lisäksi noviisien valjakkoluokissa ja jopa työhevoskisoissa. Ripaus puolestaan oli jälleen Kyllikki Gustafssonin oma hevonen. Vaativa B:tä kisannut tamma viettää yhä tyytyväisiä eläkepäiviään Kyllikin sukulaistytön luona. Ripaus oli aluksi tullut Kyllikille ratsutettavaksi, mutta kun tamma olikin tullut myyntiin, oli hän päättänyt ostaa tämän vierassukuisen, mutta potentiaaliseksi osoittautuneen hevosen itselleen. Ripaus oli tarkka ja luotettava hevonen tuittupäisellä luonteenlaadulla varustettuna. |
o. | Aranuir ei meriittejä | s. 01.02.2022 | emä Enkelitaika |
o. | Jeilin Hallas KTK-I | s. 01.08.2021 | emä Kuunkudelma |
t. | M.B. Hallava KTK-II SV-I KV-II | s. 18.03.2021 | emä Väkkärä |
o. | Jeilin Eldarion KTK-II SV-II | s. 10.05.2020 | emä Hattarasade |
t. | Vaniman Niinu KTK-II SLA-II | s. 23.05.2018 | emä Ninetta |
o. | Jeilin Kuuviulu KTK-I VIR MVA Ch SLA-I KRJ-I ERJ-II | s. 18.02.2018 | emä Kuunkudelma |
Hevonen kilpailee kouluratsastuksessa luokassa helppo A ja esteratsastuksessa luokassa 70cm. |
|
00.00.0000 Cup, luokka ; 0/0 |
26.12.2017 VSN, t. Milja H. ; RCH 31.12.2017 VSN, t. Milja H. ; RCH 28.02.2018 VSN, t. tuomari ; RCH 21.09.2019 VSN, t. dookie ; RCH 12.09.2020 VSN, t. Spookiness ; RCH |
Halavainen tipahti taivaista, noin niinkun kirjaimellisesti. Olin erään kerran juuri palailemasta aamutallilta kahvinkeittoon kun yläkerran parvekkeella omaa sumppiaan hörppimässä ollut isäni tipautti lehden päähäni ja huusi; ”sivu 7, alalaita”. Heristin ukolle nyrkkiä ja painuin laittamaan pannun porisemaan ennen kuin viitsin edes vilkaista mikä oli ansainnut hevosista kiinnostumattoman miehen huomion. Sivulla seitsemän oli artikkeli suomalaisesta kouluratsastajasta, Kyllikki Gustafssonista, ja tämän elämäntyöstä suomenhevosten parissa, ja alalaidassa, rouvan totisen naamataulun alapuolella, kuva satuhevosesta. Tai se ainakin oli ensimmäinen ajatukseni katsoessani järkyttävän pitkä liinaharja hulmuten ravaavaa rautiasta. Kuvateksti tiesi kertoa, että kyseessä oli Halavainen, yksi Kyllikin omista kasvateista, joka oli par’aikaa myynnissä.
Tavoilleni uskollisena en harkinnut asiaa kovinkaan kauaa vaan painuin koneelle kaivelemaan internetin syövereistä Kylli-tädin numeroa. Rouva Gustafsson vastasikin ensimmäisellä tuuttauksella ja kuulosti yhtä pelottavalta miltä näytti. Kerroin aloittelevasta kasvatustouhustani ja kiinnostuksestani hänen kasvattiinsa, josta täti intoutuikin selvittämään juurta jaksain. Kuulemma kyseessä oli selväpäinen ja hyvä hevonen jonka kanssa heillä ei vain kemiat kohdanneet Kyllikin ollessa tulisempien ja jämäkämpien ratsujen ystävä – ja Halavainenhan oli kuulemma kaukana siitä. Sovimme treffit koeratsastuksen merkeissä jo parin päivän päähän enkä olisi osannut arvata millainen elämänmittainen ystävyys minua siellä odottikaan.
layout © VRL-09334 tausta © Petri Damstén (CC BY-NC-SA 2.0)
hevosen kuvat © Narien vapaat & kuvaaja ei halua nimeään mainittavan