Jeili
virtuaalitalli :: virtuaalihevonen
YHTEYS
tallia ylläpitää Serena, VRL-09334
serenavirtuaali@outlook.com
Villahaan Haltinhalla
KTK-III SLA-II
 |
|
Vuodesta 2011 toiminnassa ollut suomenhevostalli Villahaka oli jostain syystä mennyt meikäläiseltä kokonaan ohi silmien ja korvien aina siihen saakka kun törmäsin heidän myynnissä oleviin 2018 -vuosimallin kasvatteihinsa. Hieno paikka ja aivan hurmaavia hevosia, näistä myynnissä olevista kasvateista nyt puhumattakaan, joten ei siinä auttanut muu kuin ottaa yhteys paikan johtohahmoon ja kysäistä olisikohan varsoista yksi – lupaavan näköinen ja kivasukuinen tamma – mahdollista saada meille Jeilinvaaran perukoille.
Meillehän pieni Halti -niminen tammanen sitten saapuikin muutaman viikon kuluttua, kietoi saman tien tallin luottotyöntekijän pikkusormensa ympärille ja pisti järisyttäen kaikkia mahdollisia rutiineja kertaheitolla.
Joskus kokeillaan vähän joka käänteessä, että "onko pakko jos ei halua".
"Voi, voi, voi mua pientä prinsessaa, kun on pari hernettä patjan alla, niin päätin vaivata kaikkia mun ongelmilla" laulelee Egotrippi ja kovasti tämän kuullessa syntyy aina mielleyhtymä Haltiin. Yllättävän kiva ja fiksu hevonenhan Halti on, mutta sillä on jonkinverran sellaisia neitimäisiä vinkeitä ja huonoja tapoja, jotka eivät varsinaisesti aiheuta toimenpiteitä, mutta huonona päivänä ärsyttävät. Mielensäpahoittajanakin tunnettu Halti on kiukuttelija. Pohjimmiltaan tämä perustuu kai epävarmuuteen, jota tamma oireilee äärimmäisen levottomalla käytöksellä, ääntelyllä ja ihmisen testaamisella. Joskus kokeillaan vähän joka käänteessä, että "onko pakko jos ei halua". Siis esim. mennä ovesta ulos, laittaa suitsia päähän, nostaa jalkaa kengittäjälle, ravata.. Halti kyllä luovuttaakin nopeasti, mutta sepähän siinä ärsyttääkin; kun pitää noin ihan vaan periaatteesta vängätä.
Hoitotilanteissa ja muutenkin käsiteltäessä Halti on yleensä asiallinen, mutta kannattaa myös varautua siihen, että se on vähän vähemmän asiallinen. Jos oikein paha päivä sattuu, voi karsinassa esiintyä jopa pientä näpsimisuhittelua ja perän kääntämistä ovelle, mutta tavallisimmin Halti pölhöilee vain jos jokin ("jokin" kuten kuun asento) aiheuttaa sille epävarmuutta. Halti on myös niitä hevosia jotka komentamalla hermostuvat vain lisää, joten paras keino tamman rauhoittamiseen on suhtautua koko tilanteeseen tyynesti.
Ratsuna tamma on sellainen tasainen ja kohtuullinen. Epävarmuus esiintyy jännittyneisyytenä josta on toisinaan vaikea päästä eroon, mutta kyllä Haltikin osaa rentoutua keskittymään työhönsä. Käytännössä Haltin ratsastaminen on melko raskasta. Vaikka tamma onkin eteenpäinpyrkivä ja fiksu, ei se ole kovinkaan yritteliäs ja turhautuu epäonnistumisista sekä jatkuvista toistoista. Kokoaminen on yleensä hikistä vääntöä eikä jaksamista pitää muotoa luontevasti yllä tunnu löytyvän.
Miellyttävämpi Halti on sen sijaan esteillä. Laukaltaan se on hyvä ja tasainen eikä hyppytekniikassakaan mitään isoa vikaa ole. Nopeana ja ketteränä hevosena Halti kykenee hyvin tiukkoihinkin ratoihin ja sopivalla rohkaisulla se kyllä suorittaa hyvällä mielihalulla. Halti on kuitenkin enemmän harrastus- ja puskaratsu kuin kilpahevonen, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.
Suku & jälkeläiset
|
Haltimo (vkk 149cm) | ii. Siirin Sammo | iii. Hietamäen Aamos |
| iie. Siiri | ||
| ie. Haltiina | iei. Kotilammen Onni | |
| iee. Hallava | ||
|
Aukustiina (rt 157cm) SLA-II KRJ-II ERJ-II jälk. C | ei. Akusti | eii. Viri-Altto |
| eie. Karamelli | ||
| ee. Vänniina | eei. Väijy | |
| eee. Maliina |
Värigenetiikka Aa ee. Ketteryys, nopeus, älykkyys. |
Sukua virtuaalimaailmassa 1 polvea. Käytettävissä jalostukseen 07/2018 lähtien maksimissaan kolmelle sh-oriille. |
| t. | Jeilin Hallava rt 148cm |
s. 27.12.2019 | isä Pirunkorven Tuohikko |
Kilpailut & Valmennukset
|
Kilpailee koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa. |
|||
| Kouluratsastus | sijoituksia 00/20 |
||
| Esteratsastus | sijoituksia 00/20 | ||
| Kenttäratsastus | tasolla 2/1 | ||
| Valjakkoajo | ei kilpaile | ||
KTK-III ; Virtuaalinen suomenhevoskantakirja (R) 11/2019
SLA-II ; Suomenhevosten laatuarvostelu 02/2020
| Näyttelyjaoksen näyttelyt | Virtuaaliset show-näyttelyt | VSR:n rotunäyttelyt |
|---|---|---|
|
06.02.2019 kutsu - sh tammat - irtoSERT |
21.09.2019 kutsu - sh tammat - RCH |
00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 |
| VSR-CUP | KRJ-CUP | ERJ-CUP |
|---|---|---|
| 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 | 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 | 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 |
| KRJ (sijoituksia 02 kpl ; joista voittoja 01 kpl) | |||
|---|---|---|---|
|
08.11.2018 kutsu - he C - 1/37 09.11.2018 kutsu - he C - 6/37 |
00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 | 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 | 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 |
| ERJ (sijoituksia 00 kpl ; voittoja 00 kpl) | |||
| 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 | 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 | 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 | 00.00.0000 kutsu - luokka - 0/0 |
Villahaan kasvattipäivä, © Serena
Villahaan kasvattipäivä oli mainio tekosyy ravistella viimeisetkin talven pölyt hartioilta ja raahata itsensä ihmisten ilmoille. Kun on melkein muumioitunut omaan luukkuunsa pitkiksi talvikuukausiksi, ei mikään herätä takaisin suomenhevosympyröihin niin hyvin kuin rennot kokoontumisajot muiden samanhenkisten ympäröimänä. Villahaan omistajan pitämä hivenen pitkäveteinen puhe kasvattipäivän alkajaisiksi herätti minussa ja kanssaosallistujissa kenessä innostusta odotusta tulevaan, kenessä hienoista häpeää - omalla kohdallani ehdottomasti jälkimmäistä. Takaraivossa kolkutteli ajatus siitä etten viime aikoina ollut ihan kamalasti näyttänyt naamaani suomenhevosteni kanssa missään enkä näin ollen ollut varmaan kovinkaan hyvin täyttänyt kasvatinomistajan velvollisuuksiani mitä tuli villahakalaisiin Haltiin ja Sillaan.
Kesän ensimmäiset suomenhevosvauvat vilistivät jo niittymaalla. Meillä oli aamupäivällä aikaa kiertää tallin tiloja ja tutustua nykyiseen hevoslaumaan. Kiitos alkumaljan, tulin kierroksen aikana puolitosissani pohtineeksi kolmatta villahakalaista varsaa - ikään kuin entisissä ei olisi kädet täynnä töitä. Nää on niitä hetkiä kun mulle kannattais vaan lyödä laput silmille ja kapula suuhun ennen kuin mitään peruuttamattoman houkuttelevia ajatuksia ennättää pulpahtaa pintaan.
Osallistuin rauhalliselle maastolenkille, joka todella tuli tarpeeseen, sillä päivä oli ollut opettavainen ja kaikessa kuumuudessaan raskas, vaikken ollut osallistunutkaan koulu- ja estevalmennuksiin sopivan hevosen puuttuessa. Sitä paitsi Sillan osallistuttua näyttelytreeneihin, oli aika päästä esittelemään myös vanhemman Haltin parhaat puolet.
Pakko myöntää, että vieras paikka ja outo maastoreitti eivät varsinaisesti tuoneet niitä esiin, vaan Halti perseili käytännössä koko matkan. Se siitä rauhallisesta silmiään muljauttelevan, päätään viskelevän ja sivuttain steppaavan tamman kanssa. Lenkille sai lähteä niin maastakäsin kuin ratsailta ja halukkaat saivat käydä rallittelemassa vehreällä pellolla kunnon laukkapätkätkin. Me käytimme tilanteen hyväksemme - oikeastaan se tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta Haltin kerättyä retken aikana niin paljon pöllöenergiaa - ja pyrähdimme peltolaukalle tyylillä joka hetkittäin tuntui olevan kaukana hallitusta. Halti kuitenkin rentoutui silminnähden eikä enää lopun aikaa käyttäytynyt kuin katkeamaisillaan oleva viulunkieli.
Villahaan kasvattipäivä oli kokonaisuudessaan miellyttävä kokemus kaikkine kommelluksineenkin. Loppujen lopuksi tammani käyttäytyivät kohtuullisen mallikkaasti ja päivä oli kaiken kaikkiaan opettavainen ja kannustava.
Kouluvalmennus, © reibili
Odottelin kentällä Serenaa saapuvaksi tammansa Haltin kanssa. Halti olikin vallan suloinen tapaus, enkä malttanut olla käymättä rapsuttelemassa sitä. Käytiin Serenan kanssa ennen alkuverryttelyjä läpi hieman varustusta, koska minusta näytti että jalustimet olivat hieman liian lyhyeksi säädetyt. Pidensin jalustimia hieman ja selitin, että jalustimien pituus olisi ollut sopiva mikäli tänään olisi hypätty, mutta koska tänään treenataan koulua vähän pidemmät jalustimet toimivat paremmin.
Alkuverryttelyksi otettiin käynnissä voltteja ja ratsastettiin kulmat oikein huolellisesti. Serena sai asetettua ja taivutettua tammaa hienosti, joskin käännösten jälkeen se suoristui hieman huonosti. Siispä alkuverryttelyjen jälkeen keskityttiin hieman hevosen suoristamiseen. Tehtävänä oli ratsastaa kentän keskellä neliötä. Muutaman toiston jälkeen hevosen etu -ja takaosa olivat kivasti samalla linjalla suoralle tultaessa. Teetätin tehtävää sekä oikeaan että vasempaan kierrokseen, joista vasen oli sekä ratsastajalle että ratsulle selkeästi heikompi. Kehotin jatkossa kiinnittämään tähän huomiota treeneissä. Seuraavaksi teetätin hieman peruutusharjoituksia.
"Pysäytä hevonen lyhyen sivun keskelle ja ota sitten neljä askelta peruutusta" ohjeistin Serenaa. "Kevyet pohjeavut ja ohjista hieman taaksepäin" jatoin. Tamma ei ensin oikein älynnyt mitä siltä pyydettiin, sillä ilmeisesti Serenan avut eivät olleet tarpeeksi napakat, joten kehotin käyttämään aavistuksen napakampia apuja.
"Pidä sisäpohkeella hevonen linjassa" ohjasin Serenaa. "Hyvä, hienosti menee" kehuin ratsukkoa onnistuneen suorituksen jälkeen. Peruutusharjoitus toistettiin vielä toisessakin päädyssä ja onnistuneeseen suoritukseen oli mukava päättää tämän kertainen valmennus.
ulkoasun kuvitus © Petri Damstén (CC BY-NC-SA 2.0)
hevosen kuvat © VV