Jeili

• Etusivu
• Tallista
• Asukkaat
• Kasvatus

virtuaalitalli :: virtuaalihevonen

YHTEYS
tallia ylläpitää Serena, VRL-09334
serenavirtuaali@outlook.com

Estevalmennus, © VRL-10878

Tällä kertaa olin saapunut valmentamaan Serenaa ja hänen vähän laiskanpuoleista suomenhevostammaa Noukkista. Tänään kyseisellä tammalla ei ollut kiire yhtään mihinkään. Se puksutteli menemään omaan rauhalliseen tahtiinsa, ja Serenalla oli oikeasti kova työ saada hevosesta irti jokainen eteenpäin vievä askel. Pyysin ratsukkoa ensin tekemään ihan temponvaihteluja ravin sisällä suoralla uralla. Noukkista sai tosiaan pari kierrosta patistaa oikein urakalla, kunnes se yhtäkkiä pyrähtikin yhdestä pohkeen pyöräytyksestä kyljessään hurjaan raviin harja hulmuten. Sille taisi vihdoin ja viimein riittää tuo jatkuva pyytäminen selästä, ja huomasikin, että mukavampaahan se oli näin päin totella.

Kun hevonen oli saatu jo asteen verran enemmän hereille, aloitimme laukkatehtävällä. Koska Noukkiksen menoon oli varaa vielä lisätä reippautta, määräsin ratsukon laukkaamaan mahdollisimman rentoa laukkaa. Serena sai välillä nousta kevyeeseenkin istuntaan. Kun laukkaan oltiin saatu tuntumaa, ratsukko pääsi lisäämään vauhtiaan. Se sai laukata pitkät sivut oikein vauhdikkaassa laukassa, minkä jälkeen ennen pitkän sivun loppua hyvissä ajoin oli tarkoitus ottaa laukkaa takaisinpäin istumalla syvälle satulaan. Noukkiksesta löytyi aivan uusi vaihde, kun se pääsi kunnolla juoksemaan. Niin hurjaa menoa hevonen ei kuitenkaan tarjonnut, etteikö se olisi hidastanut tahtiaan lähes samantien Serenan laskeutuessa satulaan. Mutta se teki juuri sen, mitä vaadittiin.

Olin Serenan kanssa aikaisemmin roudannut maneesiin jos jonkinmoista estettä. Joukossa oli myös vähän niitä erikoisempia tapauksia, joista Noukkis kuulemani mukaan on usein ihmeissään. Aluksi otimme vain paria yksittäistä pystyä lämmittelyloikiksi. Sain muistuttaa Serenaa siitä, että laskeutuu esteen jälkeen nopeammin satulaan, jotta pääsee jatkamaan hevosensa ratsastusta eteenpäin. Noukkis ei nimittäin itse kovinkaan automaattisesti pysy tarpeeksi lyhyenä ja tahdissa, mikäli sen jättää oman onnensa nojaan esteen jälkeen. Tamma suoraan sanottuna leviää käsiin. Otimme verryttelyhypyksi myös pystyestettä, jonka puomeina olivat omituiset aaltomuodot ja näiden alle vielä asetettu muutama valkoinen sokeripala. Niin kuin arvata saattoi Noukkis mulkoili silmät suurina tuota kauhistusta estettä lähestyessään. Ensimmäisellä kerralla oli erittäin lähellä, että tamma olisi hypännyt sivuun, mutta Serena hevosensa tuntien oli varuillaan ja sai kuin saikin Noukkiksen loikkaamaan esteen, vaikkei nyt sitten niin tasapainoisesti kuin olisi tarvinnut.

Kun yksittäiset hypyt alkoivat sujua, otimme pientä rataa. Radalta löytyi mm. se kamala aaltopysty, okseri, kahden pystyn sarja kahdella laukka-askeleella, pysty vinolla lähestymisellä ja okseri melko tiukalla kurvilla. Ratsukko suoriutui yllättävän hyvin radasta. Noukkis oli selvästi herännyt tähän hommaan, ja suoritti kyllä kaiken, mitä Serenalta siltä keksikään vaatia. Viimeisellä kerralla edes se aaltopysty ei saanut aikaan kuin pienen epävarman korvanpyöräytyksen niskaan. Tiukoissa mutkissa Noukkis malttoi kääntyä jyräämättä, ja Serenalla olikin sisäpohje todella hyvin tukemassa tätä tilannetta. Mutkan jälkeen Noukkikselta hieman katosi tempo, joten pyysin Serenaa olla tarkkana, ettei hän liikaa ota vauhtia kiinni kurvissakaan. Liikavauhti ei nimittäin ollut tämän ratsun ongelma. Päätin valmennukseni hyvään ratasuoritukseen suurten kehujen saattelemana. Kun ratsukko teki loppuverryyttelyjä, minä aloitin esteiden purkamisen.