Jeili

Päiväkirjamerkintä     © omistaja

Koivuniemien pitämä Haltiasalo oli varastanut mun huomion jo useaan otteeseen, joten en olisi voinut olla iloisempi päästessäni viimein tutustumaan talliin ja sen hevosiin henkilökohtaisesti. Otin esiliinakseni mukaan tietenkin Viljan ja tämän pikkusiskon Pihlan, ihan vain selviytyäkseni reissusta mahdollisimman vähin rahallisin menetyksin. Jos joku niin järkevät lappalaistytöt osasivat laittaa kapuloita mun hevosenhankintarattaisiin. "Eikö tuollaisesta oliskin hienoa saada varsa?!" oli lausahdus jollaista ihan viimeiseksi luulin kuulevani kummankaan naisen suusta, mutta niin vain Sarren sisarukset pääsivät yllättämään. Kentällä vaativan tason koululiikkeitä suorittava Viehättävän Kulomarja oli kaapannut lappalaisten sydämet.

Minun jalo ajatukseni oli käyttää vain paria Haltiasalon oria omille tammoilleni, mutta kun toisenlainen diili muotoutui melkeimpä siinä selkäni takana Koivuniemien todetessa, että "Mara" oli toki käytettävissä jos sopiva ori sattuisi löytymään. Okei? No mites meidän ikioma Taikahinen, josta olin joka tapauksessa toivomassa itselleni varsaa. Olin hyvinkin, muutamia epäonnisia yrityksiä myöhemmin, jo aikeissa perua koko hankkeen kun sain puhelimeeni kuvan ultrasta jossa epämääräinen elämän alku hengaili keskellä multa-valkoruutua. Nämä uutiset otettiin varsinkin Sarren perhekunnassa vastaan ilon ja hurraahuutojen kera.

Päiväkirjamerkintä     © kasvattaja

Jeilin omistajan Serenan vieraillessa Sarren siskosten kanssa meillä Haltiasalossa myönnän olleeni hieman yllättynyt halusta käyttää Maraa jalostukseen. Ei siinä onneksi tarvinnut sen enempää miettiä, olin aiemmin törmännyt Jeililäisiin suomenhevosiin ja tiesin minkälaiseen kotiin Maran, Viehättävän Kulomarjan, varsa pääsisi. Hyvään kotiin. Ja kaikkien onneksi Mara tiineytyi heti Serenan valitsemasta oristaan, omasta kasvatistaa, Jeilin Taikahisestä. Kutsumanimeltään Taika oli erisukuinen, harvinaisempaa erkinheimolaista sukua isänsä puolelta yhdistettynä rohkelikkolaiseen ja sitä kautta vanimalaiseen tunnettuun suomenhevosori Alikroisanttiin. Isänsä puolelta Haltiasalon Taiotulla, Otuksella, on isänsä puolelta useamman lajin suorittajia kun emänsä puolelta sillä on paljon kantakirja- ja näyttelypalkinnoilla palkittuja kouluratsuja.

Sydäntalvella helmikuussa Mara varsoi esikoisensa, terveen ruunikon orivarsan, josta paljastui varsin valikoiva, hitaasti asioille syttyvä suomimiehen alku. Varsa-ajan sosiaalistamisesta huolimatta Otus on vain perusluonteeltaan muutaman ihmisen hevonen, joka suhtautuu asioihin varauksella. Varsa-aikana asioiden tutkiminen ja tarkkailu emä-Maran vierestä oli turvallisinta. Kasvaessaan toivottavasti sen nuivahko ja paikoin niuho luonne tasoittuu. Ainakin se on pirun hieno, komea hevonen.