★ ★ KV-II

Kuollut 10/2021 ; Lili loukkaantui vakavasti ratsastusonnettomuudessa kotitallillaan Belgiassa eikä sen toipumisennuste olisi ollut kovin hyvä. Vaikka emme harmillisesti päässeet nauttimaan tamman viimeisistä vuosista, jäimme sitä kovasti kaipaamaan.

Iberialainen puoliverinen, tamma Ruunikonkimo (Ee Aa Gg), 163cm s. 20.04.2019 IT 8 vuotta VH19-287-0002 kasv. Scuderia Sierra om. Serena Malvalehto (VRL-09334) kenttäpainotus ei jalostuskäytössä	Sierra Golden Lies Nosto
	virtuaalihevonen / a sim-game horse kuvat © VRL-00884

Luonne

Kun Lily pääsi yli ensijärkytyksestään mitä tuli suomalaisiin talviolosuhteisiin, alkoivat sen paremmat piirteet yksi kerrallaan kuoriutua esiin. Gerardo alkoi kuvailla tammaa siihen malliin, että siinä oli ehkä enemmän ‘suomi-juntia’ kuin espanjalaisverta, kun taas itse sanoisin Lilyn olevan vain tietyllä tapaa arvokas. Se ei hätkähdä vähästä ja jos hätkähtää, tekee Lily senkin sangen hillitysti. Se on pikemminkin sellaista “hyi, ei sovi minun arvolleni” -fiineilyä kuin suoranaista kapinaa tai paniikkia. Jos ihminen kuitenkin esittää asian niin, että kyllä tämä nyt tammakulta sinun arvomaailmaasi on mahduttava, ymmärtää Lily senkin ja siihen loppuu silmienpyörittely sillä erää. Sellainen se on ollut pienestä asti, pikkuvanha aristokraatti.

Lilystä kannattaa tietää sellainen juttu, että vaikka se päällisin puolin on tuollainen elegantti ja arvokas, on tamma myös aika hemmetin ihmissosiaalinen tapaus. Hevosmaiset halit ja pusut tulevat Lilyn kanssa tuskastuttavan tutuiksi ja joskus sitä vaan toivoo, että pääsisi vähän nopeammin selkään turvaan. Hoidokkina Lily on siis helppo siinä mielessä, että se antaa kyllä tehdä mitä vaan ja miten päin vaan, mutta jokapäiväisessä elämässä sen läheisyydenhaluinen käytös käy vähän rasittavaksi.

Suku & jälkikasvu

Sukua 2 polvea tutustu
White Lies FWB trn 167cm	ii. Shapeshifter FWB trn 167cm	iii. Black Alliance EVM
		iie. Parade In N.Y.C EVM
	ie. January FWB m 172cm (kadonnut)	iei. Black Leaves xx EVM
		iee. Norwood Aesha EVM
Dawnvale Estrella Dorada PRE rnkm 154cm	ei. Cronos PRE mkm 156cm	eii. Dengue PRE rnkm säkä, EVM
		eie. Toscana PRE mkm säkä, EVM
	ee. Celesta PRE rn 152cm	eei. Ingenioso PRE m säkä, EVM
		eee. Aurora PRE rnvkk säkä, EVM

Jälkeläiset
Ei jälkeläisiä

Kilpailumenestys

Kilpailustatistiikka
Vahvimman ominaisuudet Hyppytekniikka Kestävyys Voima	KO vaativa B sijoituksia 20/20	ratsastaja Gerardo y Cuevas
	RE 140cm ei kilpaile	ratsastaja -
	KE CIC3 tasolla 7 / 6	ratsastaja Serena Malvalehto
NJ näyttelyt ei näyttelymenestystä	VSN näyttelyt ei näyttelymenestystä	Arvokilpailumenestys 31.01.2021 KERJ Cup, CIC3 ; 4/33

Muut sijoitukset

08.09.2020 KRJ, va B ; 5/28 12.10.2020 KRJ, va B ; 2/46 13.10.2020 KRJ, va B ; 5/46 18.10.2020 KRJ, va B ; 3/46 28.11.2020 KRJ, va B ; 6/40 29.11.2020 KRJ, va B ; 6/40 21.12.2020 KRJ, va B ; 4/40 24.12.2020 KRJ, va B ; 6/40 26.12.2020 KRJ, va B ; 4/40 03.01.2021 KRJ, va B ; 5/40 04.01.2021 KRJ, va B ; 2/40 07.01.2021 KRJ, va B ; 5/40 09.01.2021 KRJ, va B ; 1/40 04.02.2021 KRJ, va B ; 6/36 06.02.2021 KRJ, va B ; 1/36 05.02.2021 KRJ, va B ; 6/49 13.02.2021 KRJ, va B ; 7/50 21.02.2021 KRJ, va B ; 6/50 12.02.2021 KRJ,va B ; 1/30 15.02.2021 KRJ, he A ; 1/30

Päiväkirja

“Marvolo ois valmis.” Nojasin Sylvin rinnalle maneesin kenttää rajaavaan aitaan ja katselin lähes vitivalkoiseksi kimoutuneen nuoren tamman liikehdintää. “Onks toi näyttäny koko ajan tolta?”

“Ratsastettuna se näytti paljon paremmalta,” nainen vastasi irrottaen katseensa hevosesta ja kääntyi virnistelemään mun puoleen, “ja mä kun luulin, että noi espanjalaiset ois jotenkin erityisen näyttäväliikkeisiä.”

“No joo,” Lily ravasi Gerardon perässä pitkää sivua, kaulalinja rennosti alhaalla ja kaviot hädin tuskin kentästä nousten. Eipä tamman liikkeet mitkään ilmiömäisen upeat olleet ratsastettunakaan, mutta taluttaessa sen työmoodi tuntui katoavan tyystin ja tulos löntysti par’aikaa nenämme edessä. Mikä ihmeen mielenhäiriö olikaan saanut meidät ilmoittamaan Lilyn Saksassa järjestettävän Dressage Mastersin kouluvarsojen arviointiin, oli molempien tajuntaan sittemmin realisoitunut se, että Lilyn kanssa tapahtumaan lähdettiin hakemaan lähinnä kokemusta sekä mahdollisesti sääliä. Joka tapauksessa olimme sittemmin käyneet säännöllisesti muun muassa Kantanjeholmin maneesissa harjoittelemassa tapahtumaa varten. “Ton perusteella ravipisteet pyörähtäis kyllä Geelle.”

Sylvi naurahti ääneen. “Meniskö se vielä varsa-arvostelussa?”

“Espanjalaiset oriit kypsyy hitaasti,” totesin ykskantaan. Kaipa se oli ihan tottakin.

Gerardo juoksutti Lilyn vielä kerran ohitsemme ja pysäytti tamman sen jälkeen seisotukseen. Oli pakko myöntää, että se näytti ihan hyvälle. Kyllä Lily poseerata osasi; se asetti jalkansa tottuneesti ja seisoi ryhdikkäästi. Tätä oltiin hiottu viime viikkoina niin paljon, että homma sujui kuin vanhalta tekijältä, vaikkei Lily ollut vielä eläissään minkäänlaisissa näyttelyissä tai muissakaan tilaisuuksissa käynyt muuten kuin kuunteluoppilaana. Näin G:n suun liikkeistä, että se supatti kimolle jotain, oletettavasti jonkinlaisen kehun, ja samassa Lilyn turpa oli miehen naamalla jakelemassa tamman mielestä ihania hevosensuukkoja. Kasvojaan pyyhkien Gerardo käveli luoksemme aidalle ja Lily seurasi turpatuntumalla perässä, ottaen sitten seuraavaksi asiakseen Sylvin rakastamisen (mä osasin jo väistyä aidalta metrin kauemmaksi).

“She’s not all bad,” G huokaisi tyypillisen optimistisesti. Mä katsoin Sylviä kiusaavaa kimoa ja mietin jo miljoonannen kerran, miten iso virhe sen ilmoittaminen kyseiseen tapahtumaan oli ollut. Toisaalta se voisi saada ihan hyvät liikepisteet ratsain ja käytöksen puolesta Lilyä ei tarvinnut jännittää, ainakaan niin kauan kuin se ymmärtäisi pitää turpansa erossa tuomareista. “She moves like a finnish.”

“Just..” vilkaisin Sylviä ja pyöräytin silmiäni kommentille, jota arvelin myös tämän suomalaisten puoliveristen kasvattajana ‘arvostavan’, “well, I go get Marvolo. We’ll show you how we finnish move.” Tämä olettaen, ettei ori ollut syönyt itseään läpi Kastanjeholmin tallista.

Myydään aurinko! Lilyksi kutsuttu herkullisen ruunikko varsa on andalusianhevosemänsä Doran toinen jälkeläinen. Siinä kiteytyy Espanjan aurinko ja andalusialaisen näyttävyys tiivistettynä raskaampaan puoliveripakettiin. Lily kasvaa todennäköisesti isomman puoliverisen mittoihin, ja saattaa kimoutua vanhetessaan. Tamma on jo nyt osoittanut potentiaalia kouluttautumisen suhteen, sillä energinen otus on hyvin miellyttämisenhaluinen, sekä perii todennäköisesti vanhemmiltaan paljon potentiaalia kouluratsastukseen. Siitä kasvanee siis täydellinen kisakumppani!

Luin myynti-ilmoituksen vielä kertaalleen. Italia oli vähän kaukana. Mutta sitten taas iberialaisia puoliverisiä oli harvoin kaupan, ainakaan niin, että ne sattuisivat minun silmiini. Mähän en aikuisten oikeasti tiennyt iberialais hevosista oikein mitään, vaikka keskivertosuomipulliaiseen verrattuna paljon tiesinkin, joten oli aika kutsua niin sanottu ratsuväki paikalle. Ensin näytin G:lle kuvaa suloisesta ruunikosta varasta. Seuraavaksi käytiin läpi isää ja emää. G:n suupieli alkoi nykiä. Se oli sen sellainen "perhosia vatsanpohjassa" -ilme. Kun koko lähisuku oltiin kaivettu internetin syövereistä esiin, sain kuulla tuomion.
"I don't know. It's quite far away.."

Vapaasti suomennettuna Gerardo sanoi joo.

Kun Lily sitten saapui (yhdessä kolmen muun hevosen kanssa, hups), saatiin me heti kättelyssä tietää, että tämä neitipä se ei tästä suomalaisesta takatalvesta sitten tykkää. Se ei ollut koskaan nähnyt lunta, ja nyt sitä oli maassa ensimmäiset kaksikymmentäsenttiä ja lisää satoi valtoimenaan. Koita siinä nyt sitten italiatarta saada hevosautosta pihalle saati ottamaan askeltakaan. Kumpa sille olisi vain voinut kertoa, ettei täällä koko aika ollut tällaista, vain noin puolet vuodesta, olisi neidon elämä Suomen maalla alkanut ehkä paremmissa tunnelmissa, tai sitten ei.