Jeili

Mä tykästyin Anteroon samantien. Se on kiltti, mutta ei nössö, herkkä, mutta ei sekopää. Semmonen nöyrä alistuja tyyppi, joka muiden hevosten kesken on auttamatta jalkoihin jäävää sorttia, mutta ihmisseurassa hirmu kiva. Enkä nyt tarkoita kivalla sitä, että Antero olisi tylsä - ei se oo. Vaikka onkin lähes täydellisen kiltti ja kuuliainen, on Antero myös sellainen hiljainen runopoika, joka osaa melko herkästikin ottaa vääryyksistä itseensä. Vaikka ei pelkääkään mm. erikoisia esineitä tai jänniä tapahtumia, löytyy Anterolta todella herkät tuntosarvet ihmisten ja muiden hevosten tunnetiloille. Väärällä asenteella lähestyvä tuttu taikka vieras tyyppi saa varmasti vastaansa epävarman, sulkeutuneen ja apaattisen hevosen, eikä merkkiäkään ystävällisestä ja kuuliaisesta Anterosta.

Antero on kuitenkin aivan ihana ystävä ja tosi kiva hoitaa, silloinkin kun istuu mökömököpuussaan. Ei ole varmaan mitään mitä tämä hevonen ei tekisi kauniisti pyydettäessä ja sen kanssa on aina ilo toimia. Oriin hyviin puoliin kuuluu myös erittäin hyvä käytös muuallakin kuin kotikonnuilla ja niin kauan kuin Anteron tuntosarvet eivät aisti ikävämpiä energioita, on se myös oikein näppärä käsitellä vieraidenkin osalta. Orimaiseksi ei tätä eläintä myöskään voi väittää ja omistajan mukaan Anteron pirttihirmuna esiintyvä emä on pitänyt huolen, että poikaparka tuskin edes kahta kertaa vilkaisee kauniimman sukupuolen (tai sen puoleen muiden hevosten) suuntaan. Poikkeuksen tähän tekee meidän Kuippana jonka kanssa Antero hieman yllättäen löysi yhteisen kauniin sävelen.

Niin kuin voinee oriin yleisestä persoonallisuudesta arvailla, on se ratsuna yhdistelmä kuuliaisuutta ja herkkyyttä; yleisesti aivan ihanan nöyrä, tasainen ja liikkuva ratsastaa, mutta toisaalta hieman liiankin tiukkaan viritetty. Anterohan tekee ja toteuttaa melkeimpä ajatuksesta, joten jos sen selkään erehtyy jonkun kaikessa kenkkuilevan jyrän jälkeen voi ratsastajaa kohdata karvas järkytys oriin mennessä viidessä minuutissa sekaisin kaikista niistä ristiriitaisista ohjeista joita kuski ei tajunnut antaneensa. Näyttävä, omalla moottorillaan kevyesti liikkuva ratsu saadaan kuitenkin aikaiseksi rauhallisilla, pehmeillä avuilla ja eleettömällä istunnalla. Työ ja yhteistyö ratsastajan kanssa on jotain mikä selvästi on Anteron mieleen joten motivaatiosta ei ainakaan edistyminen tämän oriin kanssa jää kiinni.

Antero olisi vanhempia seuraamalla voinut olla kapasiteetikkaampikin, mutta joka tapauksessa oriista varttui perushyvä, monipuolinen ratsu. Se ei hätäile radalla vaan keskittyy suoritukseensa olipa kyseessä sitten esteet tai koulu. Vaikkei ole sieltä nopeimmasta päästä, on Antero hirmuisen tarkka ja saanut kiitosta erityisesti hyvistä, puhtaista estelähestymisistään sekä moitteettomasta hyppytyylistään. Myös liike on oriilla perushyvää, tahdikasta ja tasaista kaikissa askellajeissa ja tempoissa, mutta kouluradallakin erityisesti tarkkuus ja nopea vastine huomaamattomiinkin apuihin ovat Anteron valtteja.